1 · NÄYTE
Te tuotte yksilön
Kokonainen hyönteinen, toukka, kotelo tai pelkkä jalka riittää. DNA säilyy myös vaurioituneessa tai kuivuneessa näytteessä.
Palvelut · Lajintunnistus
Kodin vieraat, nimetty DNA:n perusteella.
Tavallisimmat sisätiloissa tavattavat hyönteiset, hämähäkit ja punkit yhdellä sivulla. Asiantuntija voi tunnistaa osan lajeista ulkonäön perusteella. Meidän tunnistuksemme perustuu geneettiseen analyysiin, joten vastaus pitää myös silloin, kun yksilö on nuori, vaurioitunut tai liian pieni silmämääräiseen määritykseen.
Pyydä lajintunnistus Selaa lajejaDNA-tunnistuksen vaiheet
2 · LUKU
Luemme geneettisen viivakoodin
Eläimillä lajitunniste luetaan tavallisesti mitokondrion COI-geenistä. Jokaisella lajilla on oma, tunnistettava sekvenssinsä.
3 · VASTAUS
Vertaamme referenssitietokantoihin
Sekvenssi verrataan tunnettuihin lajeihin. Tuloksena on laji, ei arvaus, ja vastaus on sama kehitysvaiheesta riippumatta.
Yleisimmät sisätilojen asukkaat
Valitse ryhmä tai selaa kaikkia. Jokaisessa kortissa kerrotaan, mistä laji tunnistetaan, missä se viihtyy ja milloin DNA-määritys auttaa.
Näytetään 40 / 40
Harsosääski
Sciaridae (mm. Bradysia sp.)
pieni, tumma, sääskimäinen
Kostea ruukkumulta ja taimikasvatus. Lentää hitaasti mullan pinnan lähellä ja tulee kotiin usein uusien kasvien tai multapussien mukana. Toukat syövät levää ja sienirihmastoa, mutta voivat vioittaa nuorten taimien juuria.
Vinkki: Anna pintamullan kuivua kastelujen välillä ja poista kuihtuneet lehdet. Liima-ansa pyydystää aikuiset.
DNA-määritys
Heimon lajit ovat pieniä ja hyvin samannäköisiä, ja morfologinen määritys vaatii yleensä erikoisosaamista ja hyväkuntoisen yksilön. DNA-määritys tunnistaa lajin myös toukista ja vaurioituneista näytteistä.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.se: sorgmyggor
Banaanikärpänen ja muut mahlakärpäset
Drosophila melanogaster ym.
aikuinen 2–4 mm, toukka 3 mm
Vaalean keltaruskeita pieniä kärpäsiä, jotka parveilevat pilaantuneiden hedelmien, jätteen, oluen ja viinin jäämien, hillon ja mädäntyneiden perunoiden ympärillä. Naaras voi munia jopa 400 munaa, ja sukupolvi kehittyy 10–14 vuorokaudessa. Runsas esiintyminen johtuu usein ekojäteastiasta.
Vinkki: Poista pilaantuneet hedelmät, säilytä hedelmät pusseissa ja tyhjennä sekä puhdista biojäteastia usein.
DNA-määritys
Useat hedelmäkärpäslajit ovat ulkonäöltään lähes samanlaisia. DNA erottaa ne luotettavasti toisistaan.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Hyönteismaailma · Anticimex.se: fruktflugor
Huonekärpänen
Musca domestica
aikuinen 6–8 mm, toukka 10–12 mm
Lentää asuntoihin ja lisääntyy kompostissa, jätteissä ja karjasuojissa. Selkäkilvessä on neljä kapeaa tummaa raitaa. Kärpänen kuljettaa jaloissaan ja imukärsässään bakteereja ruokaan ja voi levittää vatsatauteja.
Vinkki: Myrkytön kärpäspaperi tai ikkunaan sopiva läpinäkyvä pyydys.
DNA-määritys
Aikuinen tunnistetaan usein silmämääräisesti, mutta jalaton toukka ja kotelo eivät kerro lajia. DNA antaa lajitiedon kehitysvaiheesta riippumatta.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.se: flugor
Lihakärpänen ja kiiltokärpänen
Calliphora vomitoria, Lucilia ym.
9–13 mm ja noin 10 mm
Lihakärpänen on sinihohtoinen ja karkeakarvainen, kiiltokärpänen vihreäkiiltoinen. Ne munivat lihaan, kalaan ja niistä tehtyihin tuotteisiin ja lentävät ruuan tuoksun perässä pitkiäkin matkoja. Lennossa ne surisevat kovaäänisesti.
Vinkki: Hävitä ruoanjätteet ja muu lisääntymiseen sopiva aines huolellisesti.
DNA-määritys
Toukat muistuttavat huonekärpäsen toukkia. DNA-määritys erottaa kärpäslajit toisistaan myös silloin, kun käytettävissä on vain toukka tai kotelo.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.se: flugor
Kotihämähäkki
Tegenaria domestica
noin 3 cm jalat mukaan lukien
Tummanruskea ja yksi yleisimmistä sisälajeista. Kutoo seittinsä huoneiden nurkkiin, mieluiten kosteisiin paikkoihin. Se on vaaraton ja hyödyllinen, koska se pyydystää kärpäsiä ja muita hyönteisiä. Suomen hämähäkeistä ei ole haittaa ihmisille.
Vinkki: Torjuntaa ei tarvita.
DNA-määritys
Nuoret yksilöt ja saman suvun lajit on vaikea erottaa silmällä. DNA antaa varman lajitiedon.
Lähteet: Hyönteismaailma
Seinälukki
Phalangium opilio
3–9 mm, pitkät ohuet jalat
Ei ole hämähäkki. Ruumis näyttää yhdeltä osalta ja jalat ovat pitkät ja hoikat. Elää talojen varjoisilla seinillä, kellareissa ja ulkorakennuksissa ja eksyy usein sisälle. Kuivassa ilmassa se kuolee nopeasti. Lukki syö haitallisia hyönteisiä ja punkkeja.
Vinkki: Vähennä kosteutta, jos lukkeja ilmestyy sisälle jatkuvasti.
DNA-määritys
Lukit ovat ulkonäöltään samankaltaisia keskenään. DNA-määritys antaa lajin myös silloin, kun yksilö on vahingoittunut tai nuori.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.se: lockespindlar
Paperitoukka
Ctenolepisma longicaudata
10–12 mm, enintään noin 18 mm
Siivetön, hopeanhohtoinen ja mattapintainen, ja takapäässä on kolme pitkää sukasta. Aktiivinen öisin. Leviää huonekalujen, vaatteiden ja laukkujen mukana ja liikkuu kerrostaloissa putkien läpivientien ja rakojen kautta. Syö mm. jauhoja, ruuantähteitä, ihosolukkoa, vanhoja kirjoja ja tekstiilejä. Elinikä voi olla jopa 8 vuotta. Tanskassa laji todettiin ensi kertaa 2017 ja Virossa 2018 (Tartu), ja se leviää Pohjois-Euroopassa.
Vinkki: Tilkitse raot ja jalkalistojen välit. Torjuntakeinoja on vielä vähän, joten pidemmälle edenneessä tapauksessa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen.
DNA-määritys
Laji tuli Suomessa tunnetuksi vasta hiljattain (suomenkielinen nimi vuodelta 2019). Sitä voi sekoittaa sokeritoukkaan, ja DNA-määritys erottaa lajit varmasti.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.fi: paperitoukka · Videnskab.dk: skægkræ · Biodiversity Data Journal: Ctenolepisma longicaudatum, Viro
Riesakuoriainen
Reesa vespulae
2–4 mm, keltaiset täplät peitinsiipien tyvessä
Elää luonnossa ampiaisten ja mehiläisten pesissä. Viihtyy kuivissa ja lämpimissä keskuslämmitystaloissa, ja kelpaa kuolleet hyönteiset, kuivat kasvinosat ja siemenet. Tuhoaa hyönteis- ja kasvikokoelmia sekä siemenvarastoja.
Vinkki: Poista ampiaispesät rakennuksista ja tarkista kokoelmat ja siemenvarastot.
DNA-määritys
Tuholaiskuoriaisten karvaiset toukat on vaikea tunnistaa silmällä. DNA kertoo lajin, kun aikuista yksilöä ei ole.
Lähteet: Hyönteismaailma · Helsingin kaupunki: tuholaisesite
Lesiäiset ja muut harvinaiset kuoriaiset
Ptinus fur, P. tectus, Niptus hololeucus, Thylodrias contractus
varaslesiäinen, kätkölesiäinen, messinkikuoriainen, outokuoriainen
Harvinaisia kotioloissa. Varaslesiäinen viihtyy ullakoilla ja kellareissa, kätkölesiäinen tulee usein tuontitavaroissa ja messinkikuoriainen on kullankeltaisen karvan peittämä ja hämähäkkimäinen. Outokuoriainen haittaa lähinnä hyönteiskokoelmissa.
Vinkki: Etsi kosteat tai lahoavat kasvijätteet ja siivoa ullakot, kellarit ja varastot.
DNA-määritys
Sukulaislajit muistuttavat toisiaan, ja lajin tunnistaminen on tärkeää, koska ravinto ja haitta vaihtelevat lajeittain. DNA antaa nopean ja yksiselitteisen vastauksen.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.se: tjuv- och mässingsbaggar
Huoneyökkönen
Caradrina clavipalpis
siipiväli noin 3 cm
Yökkönen, jonka etusiivet ovat kellanharmaat ja niissä on mustia poikkijuovia. Toukka on harmaanruskea ja noin 2,5 cm pitkä. Syksyllä sekä aikuiset että toukat voivat tulla sisälle talvehtimaan.
Vinkki: Torjuntaa ei tarvita. Toukat voi viedä ulos.
DNA-määritys
Pienet harmaanruskeat yökköset ovat toisiinsa sekoitettavia. DNA tunnistaa lajin myös toukasta.
Lähteet: Hyönteismaailma
Harsokorento
Chrysoperla carnea (syn. Anisochrysa carnea)
talvehtii asunnoissa
Harmiton asuntovieras, joka talvehtii sisätiloissa. Keväällä sisällä parveilevat yksilöt voi päästää ulos.
Vinkki: Päästä ulos keväällä.
DNA-määritys
Lähisukuisia lajeja on useita, ja ne muistuttavat toisiaan. DNA-määritys erottaa ne luotettavasti.
Lähteet: Hyönteismaailma
Ampiaiskoisa
Aphomia sociella
toukat pesissä, koteloituvat sisällä
Elää mehiläisten, ampiaisten ja kimalaisten pesissä. Toukat voivat siirtyä sisätiloihin koteloitumaan ja muodostaa tiiviin, vaikeasti irrotettavan rykelmän.
Vinkki: Poista ampiaispesät rakennuksista, niin toukat eivät pääse sisään.
DNA-määritys
Toukkia ja koteloita ei tunnisteta silmämääräisesti. DNA-määritys kertoo lajin kehitysvaiheesta riippumatta.
Lähteet: Hyönteismaailma
Isopihtihäntä
Forficula auricularia
noin 2 cm
Tummanruskea, kapea ja litteä, ja takaruumiin päässä on pihtimäiset lisäkkeet. Elää puutarhoissa, liikkuu öisin ja syö kasveja ja maahan pudonneita omenoita. Eksyy joskus sisälle mutta ei aiheuta vahinkoa.
Vinkki: Pidä kompostit kaukana talosta.
DNA-määritys
Lajia on tutkittu paljon, ja tutkimuksissa sen sisällä on havaittu ulkonäöltään samanlaisia mutta geneettisesti erilaisia linjoja. Vain DNA näyttää eron.
Lähteet: Hyönteismaailma · Helsingin kaupunki: muut hyönteiset
Tuhatjalkaiset
Chilopoda ja Diplopoda
juoksujalkaiset ja kaksoisjalkaiset
Juoksujalkaisilla on litteä vartalo ja yksi raajapari jokaisessa jaokkeessa. Kaksoisjalkaisilla vartalo on lieriömäinen ja kovapintainen ja jaokkeessa on kaksi raajaparia. Tulevat asuntoihin kasvien mukana tai suojaa etsiessään, eivätkä aiheuta vahinkoa.
Vinkki: Poista kasvijätteet talon, altaiden ja maakellarin ympäriltä.
DNA-määritys
Ryhmä on laaja ja lajien erottaminen silmällä hankalaa. DNA-määritys antaa lajin pienestä tai vaurioituneesta näytteestä.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.se: enkel- och dubbelfotingar
Vihannespunkki ja mansikkapunkki
Tetranychus urticae ja Phytonemus pallidus
alle 0,5 mm ja noin 0,25 mm
Eivät ole hyönteisiä vaan punkkeja. Vihannespunkki kehrää seittiä ja imee lehtien alapinnoilta solunestettä, ja se pitää kuivasta ja lämpimästä ilmasta. Mansikkapunkki vioittaa kehittyviä lehtiä: nuoret lehdet ruskehtuvat ja kasvi jää kitukasvuiseksi. Isäntinä mm. mansikka ja syklaami.
Vinkki: Vesisuihku tai ilmankosteuden nosto, saastuneen kasvin eristäminen ja hyvä kasvinhoito.
DNA-määritys
Punkit ovat niin pieniä, että lajinmääritys mikroskoopilla vaatii erikoisosaamista. DNA-määritys toimii hyvin pienestä näytteestä.
Lähteet: Hyönteismaailma · Anticimex.se: kvalster
Vaatekoi
Tineola bisselliella
aikuinen 9–16 mm, toukka 10–12 mm
Kiiltävä oljenkeltainen koi, jonka pää on ruosteenruskea. Toukka syö villaa, turkista ja höyheniä ja kutoo kuiduista ja silkistä putkimaisen suojuksen. Kankaan reiät ja kotelokuoret paljastavat koit.
Vinkki: Tuuleta, ravista ja imuroi vaatekaapit. Pese tekstiilit 40–60 °C:ssa tai pakasta viikoksi −20 °C:ssa.
DNA-määritys
Pienet vaaleat koit ja niiden toukat muistuttavat lähilajeja, eikä toukasta tai tyhjästä suojuksesta selviä laji silmällä. DNA-määritys kertoo lajin toukastakin.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Martat: tekstiilituholaiset ja lutikat · Anticimex.se: mal
Keittiökoisa
Plodia interpunctella
aikuinen 14–20 mm, toukka noin 10 mm
Etusiipien tyvi on keltaisenharmaa ja kärki voimakkaan ruosteenpunainen, ja pää on ruosteenpunainen. Toukka on harmaa, hieman läpikuultava ja ruskeapäinen. Saastuttaa kuivia ruokia kuten näkkileipää, jauhoja, mausteita ja keksejä, ja tulee yleensä kaupan pakkauksissa.
Vinkki: Tarkista kuivatuotteet myös avaamattomat, hävitä saastuneet ja säilytä ruoka lasi- tai muoviastioissa. Epäilyttävä tuote voi pakastaa viikoksi.
DNA-määritys
Ruokakoit ja niiden toukat ovat keskenään hyvin samannäköisiä. DNA-määritys tunnistaa lajin toukasta ja auttaa valitsemaan oikean jatkotoimen.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Anticimex.se: skafferiskadegörare
Turkiskuoriaiset
Attagenus woodroffei, Attagenus pellio
aikuinen 4–6 mm, toukka 10–11 mm
Vyöturkiskuoriainen on tummanruskea, ja selässä on leveä keltainen aaltoileva vyö. Pilkkuturkiskuoriaisen selässä on kaksi hopeanharmaata pilkkua. Toukat ovat ruskeita ja poikkijuovaisia, ja takapäässä on karvatupsu. Ne syövät villaa, turkista, nahkaa ja varastoitua viljaa.
Vinkki: Tarkista säilytystilat, imuroi ja hävitä pölypussi. Pese 40–60 °C:ssa tai pakasta viikoksi −20 °C:ssa.
DNA-määritys
Eri lajien toukat näyttävät samoilta, ja lajinmääritys silmällä vaatii asiantuntemusta. DNA-määritys tunnistaa lajin toukasta.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Rentokil.dk: tekstilskadedyr · Anticimex.se: pälsängrar
Mattokuoriaiset
Anthrenus museorum, A. verbasci, A. scrophulariae, A. olgae
aikuinen 1,5–4 mm, toukka 4–5 mm
Pyöreähkö, kirjava kuoriainen. Museokuoriainen (A. museorum) on lähes pallomainen, musta ja harmaa-keltaruskeilla laikuilla. Aikuiset käyvät kukilla ja lentävät sisään ikkunasta. Vahingon tekee karvainen toukka, jonka takapäässä on karvatupsu: se syö villaa, höyheniä ja kuolleita hyönteisiä ja tekee kankaaseen pieniä reikiä.
Vinkki: Tarkista lamput, ikkunalaudat ja piilopaikat sohvien alla. Imuroi, pese tekstiilit 60 °C:ssa tai pakasta viikoksi −20 °C:ssa.
DNA-määritys
Anthrenus-lajit ovat pieniä ja keskenään samannäköisiä, ja toukkien lajinmääritys silmällä on käytännössä vaikeaa. DNA-määritys erottaa lajit toukastakin.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Rödceder: mattbaggar · Martat: tekstiilituholaiset ja lutikat
Vyöihrakuoriainen ja muut Dermestes-kuoriaiset
Dermestes lardarius, D. maculatus
aikuinen 6–10 mm, toukka 12–16 mm
Vyöihrakuoriainen on tummanharmaa, ja peitinsiipien tyvessä on leveä vaaleanharmaa vyö kolmine tummine pisteineen. Toukka on tumma, karvainen ja poikkijuovainen, ja takapäässä on kaksi pientä kaarevaa piikkiä. Tanskalaisessa lähteessä mainitaan lisäksi Dermestes maculatus, joka syö eläinperäistä ainesta: nahkaa, höyheniä, karvoja ja kuivattua kalaa.
Vinkki: Poista eläinperäinen ravinto kuten kuivattu liha ja kala ja imuroi huolellisesti. Pese tekstiilit 60 °C:ssa tai pakasta viikoksi.
DNA-määritys
Dermestes-lajit ovat keskenään samannäköisiä, toukat vielä enemmän. DNA-määritys erottaa lajit myös toukasta.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Rentokil.dk: tekstilskadedyr · Anticimex.se: fläskängrar
Riisihärö
Oryzaephilus surinamensis
aikuinen 2,5–3,5 mm, toukka 3 mm
Ruskea pitkulainen kuoriainen, jonka etuselän sivureuna on sahalaitainen. Toukka on vaalea ja lähes karvaton. Saastuttaa kuivia ruokia kuten näkkileipää, jauhoja, mausteita ja keksejä, ja tulee yleensä kaupan pakkauksissa. Ruoka ei yleensä ole myrkyllistä, mutta se pilaantuu.
Vinkki: Tarkista kuivatuotteet, hävitä saastuneet, tyhjennä ja imuroi kaapit. Ilmoita löydöstä ostopaikkaan.
DNA-määritys
Elintarvikekuoriaiset ovat pieniä ja muistuttavat toisiaan. DNA-määritys tunnistaa lajin myös toukasta.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Anticimex.se: skafferiskadegörare
Rohmukuoriainen ja hinkalokuoriainen
Tribolium destructor, Tribolium confusum
5–6 mm ja 3–4 mm
Rohmukuoriainen on musta tai tummanruskea. Toukka on kiiltävän keltaruskea, ja sen takapäässä on kaksi ylöspäin kaartuvaa piikkiä. Sen erite haisee ja maistuu pahalta ja tekee ruoasta syömäkelvotonta. Hinkalokuoriainen on punaruskea, pienempi ja muistuttaa rohmukuoriaista.
Vinkki: Tarkista jauhot ja muut kuivatuotteet, hävitä saastuneet ja säilytä ruoka lasi- tai muoviastioissa.
DNA-määritys
Kaksi jauhokuoriaislajia on helppo sekoittaa keskenään, ja toukat näyttävät lähes samoilta. DNA-määritys erottaa ne luotettavasti.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Anticimex.se: mjölbaggar
Jauhopukki
Tenebrio molitor
aikuinen 12–16 mm, toukka noin 30 mm
Musta tai tummanruskea kuoriainen, joka muistuttaa rohmukuoriaista mutta on isompi. Toukka on kiiltävän keltaruskea ja vankkarunkoinen, ja takapäässä on kaksi pientä piikkiä. Elää lahossa puussa sekä lintujen ja ampiaisten pesissä, joista se tulee sisään ja syö ruokaa.
Vinkki: Etsi mahdollinen pesä rakennuksen läheltä ja hävitä saastunut ruoka.
DNA-määritys
Nuoret toukat sekoittuvat sukulaislajeihin ja toukka ei kerro lajia ilman asiantuntemusta. DNA-määritys antaa varman lajitiedon.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite
Leipäkuoriainen
Stegobium paniceum
aikuinen 3 mm, toukka 3 mm
Ruosteenruskea ja tiheäkarvainen pieni kuoriainen. Toukka on vaalea ja takapää on kaareva. Syö kuivia elintarvikkeita ja tulee yleensä kaupan pakkauksissa. Ruotsalainen lähde käsittelee leipä- ja tupakkakuoriaiset yhdessä, koska ne muistuttavat toisiaan.
Vinkki: Tarkista kuivatuotteet, tyhjennä ja imuroi kaapit ja säilytä ruoka suljetuissa astioissa.
DNA-määritys
Sukulaislajit muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. DNA-määritys erottaa ne toisistaan myös toukasta.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Anticimex.se: bröd- och tobaksbaggar
Russakka
Blattella germanica
aikuinen 8–13 mm
Keltaisenruskea, ja etuselässä on kaksi tummanruskeaa raitaa. Siivet peittävät takaruumiin kokonaan ja tuntosarvet ovat pitkät ja rihmamaiset. Nuoret muistuttavat aikuisia mutta ovat lyhytsiipisiä. Voi levittää salmonellaa.
Vinkki: Säilytä ruoka suljetuissa astioissa ja siivoa ruoantähteet. Kerro löydöstä isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle.
DNA-määritys
Torakkalajit ovat keskenään samannäköisiä, ja nuoret yksilöt vielä enemmän. DNA-määritys varmistaa lajin myös nymfistä.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Anticimex.se: kackerlackor
Sokeritoukka
Lepisma saccharinum
noin 12 mm
Siivetön, pitkulainen ja hopeanhohtoinen, ja takapäässä on kolme pitkää sukasta. Aktiivinen öisin ja viihtyy kosteissa tiloissa kuten keittiössä, kylpyhuoneessa ja lattiakaivojen lähellä. Syö paperia, tapettiliisteriä ja sieniä. Runsas esiintyminen voi viitata kosteusvaurioon.
Vinkki: Pidä kosteat tilat kuivina ja ilmastoituina, puhdista lattiakaivot ja tilkitse putkien läpiviennit.
DNA-määritys
Sokeritoukka muistuttaa paperitoukkaa ja muita hopeakaloja. DNA-määritys erottaa lajit varmasti, mikä ohjaa jatkotoimia.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Helsingin kaupunki: muut hyönteiset · Anticimex.se: silverfiskar
Kalvastoukka ja sen sukulaiset
Ctenolepisma calvum, C. lineatum, Thermobia domestica
Thermobia noin 2 cm
Kalvastoukan (C. calvum) on raportoitu levinneen Euroopassa museoihin ja koteihin. Tanskalaisessa lähteessä mainitaan lisäksi sokeritoukkaa suurempi C. lineatum, joka viihtyy sisätiloissa ruoan ja pölyn lähellä, sekä lämpöä viihtyvä Thermobia domestica, joka on harmaa ja tummapilkkuinen.
Vinkki: Pidä kosteus ja ruoka-aineet hallinnassa ja tilkitse raot. Ilmoita uudesta lajista asiantuntijalle.
DNA-määritys
Lajit erottuvat toisistaan vain pienin ulkonäköpiirtein, ja uusien tulokkaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää. DNA-määritys antaa varman vastauksen.
Lähteet: Rentokil.dk: sølvfisk · Aarhus Univ.: sølvkræ · Insects 2022: Ctenolepisma calvum
Sokerimuurahainen ja hevosmuurahainen
Lasius niger, Camponotus herculeanus
sokerimuurahainen noin 4–5 mm
Sokerimuurahainen on musta ja Suomen yleisin sisätiloissa tavattava muurahainen. Pesä on yleensä maassa tai kivien alla, ja muurahaiset käyvät sisällä keväällä ja kesällä ruoan perässä. Haitta jää pieneksi, ellei pesä ole rakenteissa.
Vinkki: Etsi sisäänkäynti seuraamalla muurahaisten reittiä, hävitä saastunut ruoka ja sulje loput. Rakenteissa oleva pesä vaatii asiantuntijan.
DNA-määritys
Muurahaislajeja on vaikea erottaa silmällä, etenkin työläisiä, ja lajitieto ratkaisee torjuntatavan. DNA-määritys antaa lajin yksittäisestä muurahaisesta.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Helsingin kaupunki: muut hyönteiset · Anticimex.se: hästmyror
Faaraomuurahainen
Monomorium pharaonis
1,5–2 mm
Keltainen ja hyvin pieni, joten sitä on vaikea havaita. Viihtyy lämpimissä ja kosteissa paikoissa, joissa on ruokaa ja vettä, ja pesiä on usein monta. Alun perin trooppisesta Afrikasta. Voi aiheuttaa oikosulun elektroniikassa ja leviää talosta toiseen kaukolämpökanavia pitkin.
Vinkki: Torjunta vaatii ammattilaisen.
DNA-määritys
Pienet keltaiset muurahaiset sekoitetaan helposti muihin lajeihin. DNA-määritys varmistaa nopeasti, onko kyseessä faaraomuurahainen, joka vaatii eri toimet kuin muut lajit.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Anticimex.se: faraomyror
Lutikka
Cimex lectularius
5–8 mm
Leveä, litteä ja ruskehtava verta imevä lude. Nälkäinen yksilö on vaalea. Piilottelee päivällä patjan saumoissa, sängyn raoissa, tapettien takana ja pistorasioissa. Merkkejä ovat veriläiskät ja mustat ulostepilkut lakanoissa sekä kutiavat näppylät.
Vinkki: Torjunta vaatii ammattilaisen, joten ilmoita heti isännöitsijälle. Pese lakanat 60 °C:ssa tai pakasta viikoksi −18 °C:ssa. Älä käytä kuluttajamyrkkyjä.
DNA-määritys
Lutikka voidaan sekoittaa sukulaislajeihin, jotka elävät lepakoissa ja linnuissa, sekä muihin pieniin ryömijöihin. DNA-määritys antaa varman lajin jopa vain kuoriutumiskuoresta tai nuoresta yksilöstä.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Martat: tekstiilituholaiset ja lutikat · Anticimex.se: vägglöss
Päätäi ja vaatetäi
Pediculus humanus
päätäi 2,5–3 mm
Päätäi on siivetön, litteä, valkoinen tai harmaa, ja se elää vain hiuksissa ja kiinnittää saivarensa hiusten tyveen. Päätäi ei tunnetusti levitä tauteja. Vaatetäi elää vaatteissa ja voi levittää tauteja.
Vinkki: Päätäitä hoidetaan apteekin valmisteilla ja lakanat pestään 60 °C:ssa. Vaatetäistä ota yhteys terveyskeskukseen.
DNA-määritys
Täiden lajinmääritys vaatii mikroskoopin ja asiantuntemusta. DNA-määritys erottaa täilajit myös rikkinäisestä tai pienestä näytteestä. Terveyskysymyksissä neuvoa antaa terveydenhuolto.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Anticimex.se: löss
Kirput
Siphonaptera (mm. Pulex irritans)
1–6 mm
Kiiltäviä, siivettömiä ja yleensä tummia, sivuilta litistyneitä ja vahvoja hyppääjiä. Toukka on valkoinen ja jalaton. Elävät nisäkkäiden ja lintujen pesissä. Tanskassa on 45 lajia, mm. siilin-, linnun-, koiran- ja kissankirppu.
Vinkki: Torjunta vaatii ammattilaisen. Imuroi patja ja sänky, pese lakanat 60 °C:ssa ja ilmoita isännöitsijälle.
DNA-määritys
Eri kirpuilla on omat isäntäeläimensä. DNA-määritys kertoo lajin ja siten todennäköisen lähteen, mikä on silmällä vaikea selvittää.
Lähteet: Helsingin kaupunki: tuholaisesite · Rentokil.dk: skadedyr i hjemmet · Anticimex.se: loppor
Jäytiäiset (kirjatäit)
Psocoptera
1–4 mm
Harmahtavanvalkoisia tai ruskeita, ohutkuorisia ja lähes läpinäkyviä. Juoksevat nykivästi ja näyttävät hyppivän, ja ne sekoitetaan usein lutikan nuoriin. Viihtyvät ullakoilla, kellareissa, pölyssä, vanhoissa kirjoissa ja pahvilaatikoissa. Syövät homeitiöitä, joten esiintyminen viittaa kosteuteen.
Vinkki: Pidä sisäilman kosteus alle 50 %:ssa ja siivoa kuivana ilman märkämoppausta.
DNA-määritys
Jäytiäisiä on paljon lajeja, ja ne muistuttavat lutikan nuoria yksilöitä. DNA-määritys erottaa ne varmasti.
Lähteet: Helsingin kaupunki: muut hyönteiset · Anticimex.se: damm- och boklöss
Hyppyhäntäiset
Collembola
enintään 6 mm
Pieniä, pyöreitä tai pitkulaisia, ja vatsan alla on haarukkamainen hyppyelin. Ruotsissa tunnetaan 170 lajia. Useimmat elävät kasvillisuudessa, maassa ja lahossa puussa. Huonekasvien ruukuissa niitä näkyy, koska ne syövät lahoavia kasvinosia ja sienirihmastoa. Taimille haitta on harvinainen.
Vinkki: Anna ruukun mullan kuivua pinnasta.
DNA-määritys
Lajien erottaminen vaatii mikroskopiaa ja erikoisosaamista. DNA-määritys antaa lajin pienestäkin näytteestä.
Lähteet: Helsingin kaupunki: muut hyönteiset · Anticimex.se: hoppstjärtar
Siirat
Oniscus asellus, Porcellio scaber
enintään 18 mm
Eivät ole hyönteisiä vaan äyriäisiä. Litteä, soikea ja panssaroitu, ja jalkoja on seitsemän paria. Tarhasiira ja kyhmysiira elävät kosteassa ja syövät lahoavaa kasviainesta. Eksyvät joskus kellareihin. Eivät ole tuholaisia, paitsi herkissä tiloissa kuten ammattikeittiöissä. Kuivuvat helposti.
Vinkki: Vähennä kosteutta ja poista lahoava kasviaines kellarin ympäriltä.
DNA-määritys
Siiralajit näyttävät melko samanlaisilta, ja lajinmääritys silmällä vaatii asiantuntemusta. DNA antaa lajin varmasti.
Lähteet: Helsingin kaupunki: muut hyönteiset · Anticimex.se: gråsuggor
Tupajäärä
Hylotrupes bajulus
lentoaukko 5–8 mm
Toukka elää puun sisällä ja kaivertaa mutkikkaita käytäviä. Merkkejä ovat soikeat lentoaukot ja vaalea puru. Hyökkää vain havupuun, mäntyyn ja kuuseen, usein ullakon kattotuoleihin. Ruotsin merkittävin puuntuholainen, joka voi tuhota kokonaisia taloja.
Vinkki: Epäilyssä tilaa ammattilaisen tarkastus.
DNA-määritys
Toukat elävät piilossa puun sisällä, joten aikuinen näkyy harvoin. DNA-määritys tunnistaa lajin toukasta tai kuoriaisen jäänteistä.
Lähteet: Anticimex.se: husbock
Tupajumi
Anobium punctatum
2–4 mm, lentoaukko noin 2 mm
Pieni ruskea kuoriainen, jonka toukat vioittavat puuta. Merkkejä ovat pyöreät lentoaukot ja hieno puru. Viihtyy kosteassa puussa, usein lämmittämättömissä rakennuksissa kuten kesämökeissä ja kirkoissa. Voi vioittaa myös kosteina varastoituja kirjoja ja papereita.
Vinkki: Kuivaa puu, sillä kuiva puu estää uudet tartunnat. Pienet esineet voi pakastaa vähintään viikoksi.
DNA-määritys
Useat puuta syövät kuoriaiset jättävät samanlaiset lentoaukot. DNA-määritys kertoo, mistä lajista on kyse.
Lähteet: Anticimex.se: strimmig trägnagare
Perhossääsket
Psychodidae (mm. Clogmia albipunctata)
pieni kärpänen
Pieniä, karvaisia kärpäsiä. Munivat lattiakaivoihin, viemäreihin ja vesilukkoihin, joissa toukat ja kotelot kehittyvät. Aikuiset hakeutuvat valoon ja istuvat ikkunoissa. Eivät pure eivätkä vahingoita mitään, mutta runsaina ne ovat häiritseviä.
Vinkki: Puhdista harvoin käytetyt lattiakaivot ja vesilukot.
DNA-määritys
Heimossa on paljon samannäköisiä lajeja, joista osa viihtyy viemärissä. DNA-määritys erottaa ne luotettavasti.
Lähteet: Anticimex.se: fjärilsmygga
Pollenia-suvun kärpäset
Pollenia
kärpänen, syksyn talvehtija
Hakeutuvat sisälle syksyllä talvehtimaan. Toukat elävät ulkona maaperässä ja syövät kastematoja. Eivät vahingoita ihmisiä eivätkä omaisuutta, mutta suurina määrinä ne ovat häiritseviä.
Vinkki: Tilkitse raot, asenna tuuletusaukkoihin ja ikkunoihin hienoverkko ja imuroi sisälle päässeet kärpäset.
DNA-määritys
Suvun lajit ovat hyvin samannäköisiä toisiinsa. DNA-määritys antaa lajin varmasti.
Lähteet: Anticimex.se: vindsflugor
Lintupunkit
Dermanyssus gallinae ym.
pieniä punkkeja
Elävät yleensä lintujen höyhenissä. Kun isäntälinnut poistuvat esimerkiksi hylätystä pesästä, punkit voivat levitä asuntoon. Ne imevät verta ja puremat voivat aiheuttaa ärsyttävää ihottumaa.
Vinkki: Etsi lähellä olevat linnut ja pesät, poista tai puhdista hylätyt pesät ja pyydä vaikeassa tapauksessa ammattilainen.
DNA-määritys
Punkit ovat niin pieniä, että lajinmääritys silmällä on käytännössä mahdotonta. DNA-määritys kertoo lajin ja siten todennäköisen isäntälinnun.
Lähteet: Anticimex.se: fågelkvalster
Löysitkö tuntemattoman vieraan?
Lähetä meille näyte, niin kerromme, mikä laji on kyseessä. Oikea lajitieto auttaa valitsemaan oikean jatkotoimen, olipa kyseessä harmiton talvehtija tai pesiytyvä tuholainen.
Ota yhteyttä- Ota talteen. Älä murskaa yksilöä. Pakastaminen ja etanoli ovat tavallisia tapoja säilyttää DNA.
- Kirjaa löytöpaikka ja päivä. Tieto auttaa tulkinnassa.
- Ota yhteyttä ennen lähetystä. Kerromme näytteen pakkaus- ja toimitusohjeet.
Lähteet: Hyönteismaailma · Helsingin kaupunki · Martat · Anticimex.se · Rödceder · Rentokil.dk · Bolius.dk · Laji.fi
Lajikuvaukset ovat yleistietoa tunnistamisen tueksi. Ne eivät korvaa DNA-määritystä eivätkä ole torjuntaohje. Torjuntaa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä neuvoa antaa terveydenhuolto.
Lajien nimet perustuvat ensisijaisesti Laji.fi-sivustoon. Sivu käsittelee hyönteisiä, hämähäkkieläimiä ja muita pieneliöitä, ei jyrsijöitä.